tiedä pystynkö enempään.
ei vaan pystyny enää kirjottamaan, tai tulemaan tänne.
nytkin tuntuis olevan jo kiire oksentamaan. vaikken mitään oo tänään syönykkään, juonu vaaan.
hetken jo luulin et asiat alkais menemään parempaan suuntaan, kaikki masennus, syömishäiriöt yms olisivat pikkuhiljaa mennyttä elämää.
ja vitut.
Olin jossain vaiheessa jopa melkein kuukauden viiltelemättä. mutta ei sitä kauempaa silloinkaan kestänyt.
Oli kyllä pysäyttävä tunne tuolloin, kun pitkästä aikaa oli taas painettava terä iholle.
Viime kerta tais olla tammikuussa? Meneepä aika nopeaan. eipä siinä, ei tässä mitään uuttakaan oikein ole, huonompaa vaan koko ajan.
en meinannut muistaa enää edes tunnuksia joilla pääsen kirjautumaan sisään tänne.
anteeksi pitkä poissaoloni, tämäkin teksti on huono lyhyt ja sekava koska olen humalassa, niinkuin tosin olen nykyään lähes aina.
nomutta, enköhän ala taas useammin kirjoittelemaan kun pää hajoaa muuten. Jos pystyn.
mutta ihme kyllä, olen vielä hengissä. vaikken välttämättä sitä haluaisikaan.
Ajatukseni kuin perhoset hullut lamppua loistavaa, kiertelevät kun
yö on tullut rataa itsensä toistavaa
Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa
Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen?
yö on tullut rataa itsensä toistavaa
Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa
Sitä hetkeä jolloin en elä tolloillen?
Saisi aurinko nousta
Tai sitten tahtoisin nukahtaa
Yö taivuttaa jousta, se katkeaa jos en unta saa
Tai sitten tahtoisin nukahtaa
Yö taivuttaa jousta, se katkeaa jos en unta saa