29 tammikuuta 2012

shine on me

Anteeksi.

En oo kirjottanut taas pitkään aikaan. En oo vaan pystyny.
Aloin taas ottaa tästä kirjottamisesta liikaa paineita ja en lopulta pystynyt tekemään mitään.

Oon vaan koittanu pysyä hengissä.
L oli täällä viikonlopun. Oli tosi ihanaa, mut koko ajan sain varoo etten oo liian synkkä. Etten vaikuta masentuneelta. Pitää olla iloinen.

Tai ei mun ees koko aikaa tarvinnu esittää. Kyllä mä taisin ihan oikeasti olla onnellinen. L:n kanssa mä oon. Se jostain kumman syystä pitää musta sellasena ku oon.

En ees viiltäny koko viikonloppuna. Enkä oksentanut. Vaikka tiukkaa teki.

Tai siis en oksentanut enne tätä iltaa. Ennen kuin L lähti.

Eli kaikki meni hyvin niin kauan ku L oli täällä. Kun se oli lähdössä, mä vaan itkin, mut sain itteni jotenkin vielä hallittua. Kun ovi sulkeutui sen perässä, romahdin ihan kokonaan. Itkin ihan tajuttomasti. Romahdin vaan lattialle, ja itkin, sellasta huutoitkua.

Sen jälkeen söin ja oksensin. Oksensin ihan helvetisti. Kaiken. Lopulta vaan makasin täristen vessan lattialla, en jaksanut enää liikahtaa mihinkään. Oon loppu.

Seuraavat päivät paastoa. Nyt olo on niin masentunut. Oon pohjalla. Jos tää tästä vielä menee huonommaksi, se on loppu. En pysty.


Shine, shine on me

Shine, shine on me

Shine, shine on me

Shine, shine on me


Can't you see it's all your future


feelings have to be pushed away

can't you see it's just a feeling

Shine, shine on me







See me walking, see me crawling

See my future, see a dead man

See me walking, see me crawling


Shine, shine on me




Nyt alan jo ihan tosissani harkita sitä avun hakemista. En vaan tiedä mistä.

En pysty enää tähän.

Olen loppu.

16 tammikuuta 2012

too tired of being a mess

En vaan pysty nyt kirjottamaan. Liikaa kaikkea mitä haluais sanoa, kirjottaa ja tehdä, lopulta en pysty tekemään mitään.
Asiat kasautuu mun sisälle ja lopulta ne purkautuu edes hetkeksi terän avulla, veren kautta.

Oon vaan nin väsynyt. Henkisesti ja fyysisesti.
En pysty mihinkään.
En jaksa mitään.

I'm just so tired of being tired.


Oksettaa. Oksensin jo tänään. Enkä oo ees syöny mitään sen jälkeen, sitä ennenkin vaan hyvin vähän.

Mua ei sais päästää humalassa koneelle. Olin taas tilaillut asioita, enkä muistanut sitä jälkeen päin ollenkaan. Postista tuli tekstari että paketti on saapunu.

Siellä oli jotain rauhottavia unilääkkeitä ja jotain laihdutuspillereitä, joiden pitäis ilmesesti polttaa 400 kcal päiväs ilman et tekee mitään.

Odotan melkeen mielenkiinnolla jo seuraavaa kertaa kun tämmöstä tapahtuu, mitähän sillon tilaan? Hirttoköyden? Aseen? Palkkaan netissä jonkun murhaamaan mut? heh.
Ei vaan tajua miksei muista tilanneensa asioita. Kuten ne terät sillon. Hassua.

En nykyään ees tee mitään muuta ku itken. Ja itken ihan jatkuvasti. Hallitsemattomasti. Esim eilen kun ajoin autolla kotiin kuuntelin jotain ylen radiokanavaa, mistä tuli abbaa hindin kielellä laulettuna. Ja itkin. siis MITÄ HELVETTIÄ?!?! :D

Veikkaan että meijän perhe hajoaa hetkenä minä hyvänsä lopullisesti. Asiat on silläkin rintamalla huonommin ku koskaan. Oon vaan niin paska ihminen. Ainakin äitin mielestä.

Kaivoin terän jo esiin. Ja nyt tartun siihen.



I stand alone my soul and me
beneath the mask that others see

A pain that
tears and
bites and
will not bend

only when I sleep
will it end.



09 tammikuuta 2012

sattuu, satuttaa

Poltan ketjussa tupakkaa parvekkeella. Pakkasta on n 15 astetta ja voisi kuvitella että paleltaa.
Olen tunnoton. Nostaessani tupakan huulilleni, tunnen kuinka lämmin veri valuu käsivarttani pitkin.

Kolme uutta viiltoa. Ehkä syvempiä kuin koskaan ennen. Tutkaillessani viiltoja ranteessani, pieni hymy kasvoillani, voin haistaa oksennuksen tuoksun käsissäni. Se tuoksu ei lähde pesemälläkään.

Kaunis terä
kauniimpi tarina,
pieni kuolema
leikkaan siteet,
erotan tunteet





veitsen jakamaton huomio
lihan sisään
syvyyttä lisään
vaikka pulssi on nolla
On tenttiviikko. Enkä oo lukenu. En ees tiiä mistä on tenttejä ja koska ja missä. Ei vaan pysty.
Tai äsken itseasiassa katsoin, mistä aineista niitä tenttejä on, mutta se olikin jo tarpeeksi ahdistumiseen. En pystynyt enempään. Avasin bissen, kossua on jääkaapissa.

Terät tuijottaa mua. Ei en voi
En voi enää tänään. Ranteessa tuntuu vielä ihana kipu ja polttelu.
Ei, ei enää tänään.

Onneksi sentään poikaystävän kanssa menee taas hyvin.

Ja nyt kun muistan, ihanaa kun teitä lukijoita on tullut jo noin monta, se tuntuu hyvältä <3

Hassua etten tunne ketään teistä,
mutta tuntuu että vihdoin on ihmisiä,
jotka haluavat tietää
mitä minulle oikeasti kuuluu...


Edes jotain hyvää. Kiitos siitä.

Nyt yritän välttää teriä. Ja ruokaa, koska en jaksa enää oksentaa tänään.

06 tammikuuta 2012

i don't know if I can yell any louder

Haluaisin vaan huutaa ja itkeä. Juosta ulos ja lyyhistyä maahan ja vain huutaa.
Lohdutonta huutoa.

Ryypättiin eilen kavereitten kaa, ja sit ne halus lähteä mäkkiin. No menin mä sinne sisälle mut ryntäsin ulos melkeen samantien. Poltin putkeen pari röökiä ja koitin pidätellä itkua.
Oli todella ahdistunut fiilis koko illan. Ja meinasin viiltää. Juosta nurkan taakse ja kaivaa terä esiin. Pidän sitä aina mukanani.

En kuitenkaan tehnyt niin, mut sitten kun lähettiin siitä himaan, ja menin poikaystävälle yöksi, niin istuin niiden vessassa terä kädessä ja meikit valuen pitkin poskia. Istuin siinä luoja ties kuin kauan, mutta tajusin etten voi tehdä sitä siellä ja laitoin terän pois. Pesin naaman ja menin hymyillen nukkumaan.


tätä teennäistä hymyä
en voi pyyhkiä millään
jähmettyneinä poskipäät
vielä kiristyy lisää



Tänään meillä oli vieraita ja poikaystävä (vaikka L) heitti mut kotiin aamulla. Pussasi ilosena ja sano että nähdään illalla. Illalla kun pistin viestiä, se vastas ekaan että on kotona, mutta kun kysyin et meenkö mä sen tykö, ni se ei vastannu ollenkaan.

Tä on taas niin tätä.

Vittu kun voi ahdistua niin paljon tämmösestä.

Joo se on semmonen ihminen, eikä muuksi muutu, et jos sitä joku asia vituttaa tai sitä ei vaan huvita ni hän ei vastaa eikä sitä saa ottaa henkilökohtasesti. Niin se sanoi. Tiedän sen mutta kun se vaan alkaa ahdistaa ja tuntuu niin pahalta.



I can be so mean when I wanna be
I am capable of really anything
I can cut you into pieces
But my heart is broken

Please don't leave me
Please don't leave me
I always say how I don't need you
But it's always gonna come right back to this
Please, don't leave me



 
please
please
don't leave me



Syömiset on menny vähän niin ja näin, suht normisti, mut oon onnistunu kyl ihan hyvin paastoamaankin, ilman ahmimiskohtauksia. Ja oksentanu oon lähes päivittäin, vaikka en ois paljoa syönykkään.

Rööki, viina ja kahvi
Niitä tulee lähinnä vedettyä.




02 tammikuuta 2012

delirium

Vuoden vaihde  sujui hilpeissä tunnelmissa.
Mulla oli oikeesti hauskempaa kun pitään aikaan.
Hetken mietin olenkohan onnellinen? En. Mutta edes hetken tuntui siltä. Tosin olin uudenvuoden aattona paljonkin kaikenlaista. Olin vihainen, surullinen, rakastunut, tylsistynyt, vittuntunut ja onnellinen. Vuorotellen. Mutta ennen kaikkea olin kännissä. Ja syömättä!

Mun kaverit on kyllä ihania. Ja vittumaisia. <3

En oo nukkunut kunnolla varmaan moneen kuukauteen. Tai oikeastaan vuoteen. Mutta nyt se on vain pahentunut. En tiiä kauanko jaksan tätä.

Tänään olin vihainen. Ja rakastunut. Mutta enimmäkseen vihainen ja ahdistunut. Ja ilmeisen sekava.

Viilsin ja oksensin tänään.

Oon lievästi sanottuna sekavassa mielentilassa nyt, ja oon juonu koska koitan saada nukuttua. Yleensä ainakin jossain vaiheessa alkaa nukuttaa kun tarpeeksi juo. Ei kyllä aina.


everything
is wrong
And I don't want to fight
Because I don't know what's
wrong or right
But I'll do ANYTHING just to get some
FUCKING sleep tonight...


I FUCKING HATE MYSELF
everything
everything
everything
about this is FUCKD

Vihaan itseäni niin paljon. Miks mun pitää olla tämmönen? Aina samoja kysymyksiä, koskaan ei vastausta.

Voisinpa vaan kadota

ja kuolla.


Voisinpa vaan nukkua

Ehkä kunnon unien jälkeen oisin vähemmän sekava.
Ja vähemmän humalassa.




"Delirium on sekavuustila, joka voi johtua esimerkiksi mielisairaudesta tai liiallisesta alkoholin käytöstä, muista huumeista tai myrkyistä, hapenpuutteesta, elektrolyyttien epätasapainosta tai unenpuutteesta. Se voi ilmetä myös joidenkin lääkkeiden sivuvaikutuksena tai yliannostusoireena."


joskus sitten kun pääni on selkeämpi
varmaan nauran tätä tekstiä.
sen verran sekavalta vaikuttaa jo nyt.