Asiat kasautuu mun sisälle ja lopulta ne purkautuu edes hetkeksi terän avulla, veren kautta.
Oon vaan nin väsynyt. Henkisesti ja fyysisesti.
En pysty mihinkään.
En jaksa mitään.
I'm just so tired of being tired.
Oksettaa. Oksensin jo tänään. Enkä oo ees syöny mitään sen jälkeen, sitä ennenkin vaan hyvin vähän.
Mua ei sais päästää humalassa koneelle. Olin taas tilaillut asioita, enkä muistanut sitä jälkeen päin ollenkaan. Postista tuli tekstari että paketti on saapunu.
Siellä oli jotain rauhottavia unilääkkeitä ja jotain laihdutuspillereitä, joiden pitäis ilmesesti polttaa 400 kcal päiväs ilman et tekee mitään.
Odotan melkeen mielenkiinnolla jo seuraavaa kertaa kun tämmöstä tapahtuu, mitähän sillon tilaan? Hirttoköyden? Aseen? Palkkaan netissä jonkun murhaamaan mut? heh.
Ei vaan tajua miksei muista tilanneensa asioita. Kuten ne terät sillon. Hassua.
En nykyään ees tee mitään muuta ku itken. Ja itken ihan jatkuvasti. Hallitsemattomasti. Esim eilen kun ajoin autolla kotiin kuuntelin jotain ylen radiokanavaa, mistä tuli abbaa hindin kielellä laulettuna. Ja itkin. siis MITÄ HELVETTIÄ?!?! :D
Veikkaan että meijän perhe hajoaa hetkenä minä hyvänsä lopullisesti. Asiat on silläkin rintamalla huonommin ku koskaan. Oon vaan niin paska ihminen. Ainakin äitin mielestä.
Kaivoin terän jo esiin. Ja nyt tartun siihen.
I stand alone my soul and me
beneath the mask that others see
A pain that
tears and
bites and
will not bend
only when I sleep
will it end.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti